Life is like a box of chocolate

Forrest Gump sanoi elämän olevan kuin suklaarasia.
Koskaan ei tiedä mitä saa seuraavaksi.
Tuo lause on ollut suosikkejani siitä lähtien kun kuulin sen.
Ja nyt aivan yllättäen aloin ajatella asiaa.
Tuo on niin totta kuin se vain voi olla.

Se raivostuttaa, jos rasiassa ei ole selitystä eri suklaiden sisällöstä.
Haukkailen kuitenkin maistiaisia suklaata himoitessani.
Ja aivan upeita makuja aina löydän.
Jos minulla on rasiassa nuo selitykset,
otan ne vanhat tutut suklaat.
En koe mitään uutta.

Elämän kuuluu olla kuin suklaarasia.
Sellainen kaunis ja pahvinen,
sydämen muitoinen rasia.
Niinkuin ennenvanhaan.
Persoonallinen ja tarkkaan valittu.
Merkityksellinen, eikä pikaisesti kainaloon otettu lahja.

Sitä rasiaa kuuluu arvostaa.
Vaikka haukkaisikin jotain jonka mausta ei pidä,
täytyy vain painaa mieleen huono kokemus ja välttää sitä suklaata.
Pahan maun korvaa äkkiä paremmalla.

U never know what u gonna get…
Ja sepä se, siinä se elämän kauneus piilee.