«

»

Elo 29 2011

Avatar of Lotta

Vastine idiootille

Päätin varata oman postin verran tilaa vastaukselle kommenttiin, jonka sain käsittämättömän typerältä ihmiseltä.

Typeryys tuli ilmi monellakin tapaa.
Kommentti liittyi kirjoitukseeni ”Vangit ovat ihmisiä, entäs me muut”. Kommentissa pääteltiin mm. lusimisen maistuvan suklaalta jälleen, jos ukkoni lusisi vaikka Venäjällä tai Kiinassa. Verorahojakin säästyisi.

Kyllä, kirjoitukseni nimenomaan käsitteli verorahojakin, mutta muuten kirjoituksen sisältö on tainnut typerältä lukijalta mennä ohi. Ja ukkoni lusisi Venäjällä tai Kiinassa, jos siellä asuisimme. On aivan turha tuollaisia kirjoittaa, sillä minä käsittelen vankien oloja Suomessa. En valita ainoastaan kurjuudesta, vaan ihmisten asenteista ja muusta vankeuteen liittyvästä. Otan vastaan kaikenlaista palautetta, kunhan se on asiallista. En ota itselleni henkilökohtaisista asioista vastaan ilkeilyä enkä suoranaista vittuilua.

Jospa kommentin kirjoittaja menisi lusimaan minne tahansa, ennen kuin luulee olevansa oikea kertomaan mitään asiaan liittyvää. Tai jospa kommentin kirjoittaja vetäisi itsensä narun jatkeeksi, niin myöskin sillä tavoin verorahoja säästyisi. Jos ne verorahat siis huolettavat, ole hyvä ja tee kaikille tuo palvelus. Tulen kusemaan sinun haudallesi. Kaikella kunnioituksella tietysti.

Kirjoittajasta

Lotta

Blogini aloitti blogipalvelun alaisuudessa kesällä 2010. Hyvin nopeasti huomasin, että tavallinen blogi ei riittänyt tarkoituksiini. Pian blogi siirtyi oman domaininsa alle. Kirjoitin ensimmäisen kirjani 8-vuotiaana. Merkityksellisen tuosta lapsen kyhäelmästä tekee se, että tarina oli itse rakentamani ja piti sisällään selkeän juonen. Kirjassa on monta sivua kirjoituskoneella naputeltua tekstiä, oikeaoppisiin lukuihin jaettuna. Kirja sisältää monia sivistyssanoja, joita tuon ikäinen yleensä ei käytä. Olen siis kirjoittanut niin kauan kuin muistan, mutta en ole löytänyt itseäni julkaisevana kirjoittajana. En ennen tämän sivuston luomista. Toteutan parhaillaan suurinta unelmaani. Kirjoitan todellisesta elämästä, vaikka oma tapani sen näkemiseen ei kaikkia miellytä. Näissä kirjoituksissa pääosissa ovat todelliset ihmiset, hekin joiden olemassaolo usein yritetään unohtaa.

2 comments

  1. Nahkasaappaat

    Lusimaan ei viedä, jos ei tee rikoksia. Eikä kovin helposti viedä sittenkään. Useimmat elävät koko elämänsä täysin lainkuuliaisesti, toisille tuottaa vaikeuksia viettää edes yhtä päivää rikkomatta yhteiskunnan sääntöjä.

    Suomi on rikollisten paratiisi. Ette vain tiedä sitä – vielä.

    1. Avatar of Lotta
      Lotta

      Ihanteellista olisi, ettei lusimaan viedä ilman rikosta. Kirjoitat, että niin se myös olisi. Mutta mistä sen osaat tuosta noin vaan sanoa? Mitäpä jos muilla saattaakin olla toisen laista omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa asiasta? Mihin sinä mielipiteesi perustat?
      Ilmeisesti itse kuulut niihin jotka ovat koko ikänsä eläneet lainkuuliaista elämää. Siinä ei ole mitään väärää kenenkään mielestä, päinvastoin. Päättelen tuon kirjoittamani sillä perusteella, että et selvästi tiedä ainakaan toisesta puolesta mitään. Et voi tietää, et väittämiesi perusteella.
      Itselläni ei ole tarvetta vakuutella tai puolustella ketään, itselleni riittää tieto asioiden todellisesta tilasta tässä maassa. Lusimaan heitetään itsepuolustuksesta, ja sakkoja saa jos menee väliin nähdessään neidon pulassa.
      Lusimaan joutuu jos tekee rikoksen, mutta tässä maassa rikos määritellään hieman oudolla tavalla. Olen aina ihmetellyt ihmisten tarvetta väittää toista, jos eivät selvästi tiedä asian todellista laitaa.
      Kiitos kuitenkin kommentistasi. Ne ovat aina tervetulleita! :)