«

»

Mar 26 2011

Taskussasi on suurin ongelmasi

En ole tosiaankaan oikea ihminen osoittelemaan ihmisiä heidän tavastaan olla vastaamatta puhelimeensa. Tai sovittujen menojen peruuttamisista. Olen itse ollut hyvin vaikeasti tavoiteltava henkilö parin vuoden ajan. Syystä jos toisesta en usein yksinkertaisesti ole jaksanut jutella kenenkään kanssa.
Ihmisillä siis on syynsä olla itsekseen, mutta sen kertominen se ongelma onkin. Tai siis oikeastaan syistään kertomisen vaikeus.

Monessa asiassa ihmisten todelliset tarpeet eivät ole lainkaan yhtenäiset oletettujen tarpeiden kanssa.
Loputon tarve kehittää uusia ja parempia keinoja yhteydenpitoon on outoa, jos samalla kuitenkin tavoitettavissa oleminen tuntuu meitä ahdistavan yllättävän usein. Tässä asiassa siis selvästi jokin ei kohtaa.

Monen mielestä tekniikka on puutteellista, jos langat eivät pysy omissa käsissä. Joko tekniikka pettää odotuksemme tai etenee liian suurin harppauksin.
On ennenkin todettu teknisten ongelmien yllättäessä käyttäjässä mahdollisesti olevan vikaa. Onko tuota toteamusta kuitenkaan sen enempää ajateltu? Nimittäin sitä, että se on täysin totta.

Kannamme syyllisyyttä, jos emme ehdi olla puhelimessa kiinni kaiken aikaa. Myös oma saamattomuutemme painaa, jos emme ehdi kaikkialle. Eli omassa päässämme kehitämme syyllisyyden ja itseruoskinnan, joka muuttaa maailman silmissämme aina vaan enemmän ja enemmän vaativaksi. Todellisuudessa meiltä ei vaadita juuri mitään. Suotavaa olisi opetella ero suoruuden ja kiertelyn välillä. Se auttaa näkemään, kuinka vähän muut meiltä odottavatkaan.

Olen huomannut suoruuden tulleen vaikeammaksi ihmisten välillä. On vaikea kieltäytyä kutsusta tai sanoa että ei ehdi jaarittelemaan puhelimessa. Rehellisyyden vaikeuden vuoksi toisinaan välttelemme koko maailman luoksemme tuovaa laitteistoa, vaikka hyvin lyhyesti voisimme ilmoittaa olevamme sillä hetkellä estyneitä.
Välttely saa tavoittelijan turhautumaan ja loukkaantumaan. Se taas saa syyllisyyden kasvamaa toisaalla. Luulemme ihmisten loukkaantuvan suoruudesta, vaikka sehän ainoana asiana maailmassa tekee asioista helpompaa. Selvä pattitilanne.
Ihmiset unohtavat miksi kaikki kommunikoinnin mahdollistavat laitteemme on kehitetty. Eli juuri sitä kommunikointia varten. Ei sen tarkoitus ole aiheuttaa kommunikointitaidon köyhtymistä.

Usein ihmiset myöhästelevät sovituista tapaamisajoista. Myöhästyminen on nopeasti ilmoitettu tekstarilla, joten ei hätää. Toinen saa tiedon viivästyksestä. Sovitut menot on helppo perua kokonaan tekstarilla, vaikka vasta hetkeä ennen kuin pitäisi olla jo menossa. Ikävä kyllä itse olen harrastanut tuota liiankin usein.
Kuultuani usein valituksia milloin kenenkin kanssa peruuntuneista tapaamisista, aloin miettiä aikaa ennen kännyköitä. Totesin jotakin mielenkiintoista. Kun ei kulkenut kännykkä taskussa ja ollut jatkuvasti tavoitettavissa, ihmiset saapuivat sovittuun paikkaan sovittuna aikana. Myöhästymistä tai peruuntumista ei voinut ilmoittaa toisen poistuttua kotoaan, joten oli pakko yrittää pitää kiinni sovitusta.

Olen usein miettinyt omaa tapaani olla vastaamatta puhelimeen tai ilmoittaa viime hetkillä muutoksista. Olen huomannut muidenkin niin toimivan, ja olenkin alkanut ärsyyntymään ristiriidasta asiassa. Miksi ihmiset tuhlaavat rahansa huipputekniikkaa sisältävään puhelimeen, jos kuitenkin sen soidessa ovat sitten hyödyntämättä laitteen olemassaoloa? Upeasta ostoksestamme huolimatta me usein huokaisemme kyllästyksestä puhelimen soidessa. Päädymme hiljentämään kapistuksen, tai keksimään tekosyitä saadaksemme puhelun keston mahdollisimman lyhyeksi.
Kaikesta arkeamme helpottamaan kehitetystä tekniikasta huolimatta me olemme ainakin ihmissuhteemme saaneet huonolle mallille. Me hoidamme ne huonommin kuin ennen.

Kuvittelemme olevamme sosiaalisuuden huipulla omistaessamme työkalut helppoon ja näppärään kommunikointiin. Kommunikoinnin apurina meillä on internet, sosiaalinen media ja nuo hienoudet mukana siinä puhelimessakin. Ihmiset siis kaikesta päätellen haluavat verkostoitua, olla tavoitettavissa sekä tavoittaa. Vai eivätkö siis sittenkään?
Mielestäni ihmiset seuraavat tässä asiassa sokeasti kehitystä väärässä uskossa. Kaikki kuvittelevat elämän olevan helpompaa uuden laitehankinnan ansiosta, vaikka todellisuudessa aikataulut eivät ole lainkaan hallinnassa juuri tuon samaisen kapistuksen vuoksi.

Pohtimastani ristiriidasta luultavasti johtuu jatkuva kiire ihmisten elämässä. Nykyään kiire on arjen normaalein asia, jonka vuoksi olemme alkaneet haalia kaikkialla mainostettua elämää helpottavaa tekniikkaa kiirettämme poistamaan. Mutta emme ole suinkaan löytäneet helpotusta, ainoastaan miljoona uutta stressin aiheuttajaa.
Omille harrastuksille ei tunnu löytyvän tilaa kalenterista. Menojen paljous ahdistaa, peruminen sitäkin enemmän. Kaikkia pitää miellyttää, vaikka itselleen jokin tilaisuus ei tärkeä olisikaan.

Tässä meillä on siis jälleen yksi esimerkki täysin järjettömästä ja umpikujaan saapuneesta asiasta.
Kannamme huolta ihmisten terveydestä kaiken kiireen keskellä, ja tuo huoli saa meidät kehittelemään ratkaisua tilanteeseen. Meillä on jo keinot kiireen vähentämiseksi, hitto soikoon! Turhien kiireiden poistaminen elämästä!

Tässä asiassa meidän kuuluisi ottaa pakkia. Ei tekniikan tarvitse kadota, ihmisten täytyy oppia käyttämään sitä oikein.

Joskus muistaakseni osasimme kohdella ihmisiä kunnioittavasti ja pidimme heitä rehellisyyden arvoisena. Emme olleet yhteydessä ihmisiin, joiden soittaessa mielummin hiljennämme puhelimen kuin vastaamme siihen.
Meidän olisi syytä jälleen opetella antamaan jotakin arvoa omalle itsellemme, ja omalle ajallemme. Ja sitä kautta muille ihmisille ja heidän ajalleen. Kukaan ei hyödy turhasta ihmissuhteesta.

Seuraavan kerran kun sinua lähestyy kummunikointitaivaan välityksellä joku, jonka yhteydenotto aiheuttaa piinattuna olemisen tunteen, on syytä pysähtyä miettimään. Miksi henkilö kuuluu elämääsi, jos selvästi hänen olemassaolonsa on vaivaksi? Jos ihminen ei mielestäsi ole tarpeeksi arvokas saadakseen sinuun yhetyden, miksi et voisi sanoa sitä hänelle suoraan? Välttely tuskin loukkaa vähemmän kuin totuus.

Jos tavoittelija on ihminen, jota et halua elämästäsi pois, on syytä silloinkin miettiä miksi hän elämääsi kuuluu. Ja vastata siihen hiton puhelimeen. Kunhan osoitat olevasi olemassa, vaikka sanoisitkin olevasi väsynyt sillä hetkellä.

Tuon kaiken kirjoittamani aion itsekin opetella.

 

Vastaa