«

»

Lok 13 2011

Facebook, Jumalamme

Kaikkea mahdollista arvostellaan kun on Facebookista kyse. Ensinnäkin, mikään ei ikinä siellä tietenkään toimi. Kaikki käyttäjät tuntuvat sitä surevan. Koko tuo sivusto on itse asiassa kaikkien mielestä aivan paska paikka. Kaikin puolin. Piste.

Silti siellä hoidetaan suurimmaksi osaksi sosiaalinen elämä. Sosiaalista elämää hoitaessaan moni saa päähänsä ryhtyä syyttämään Facebookia sosiaalisen elämänsä tuhoamisesta.

Siis mitä helv..??

Älysin aikoinaan kysyä itseltäni, mitä Facebookilta toivon ja tahdon? Toimivuutta, helppoutta, kivaa fonttia, turhaa hilipatihömppää vai yritykselleni näkyvyyttä? Eli siis mihin käytän aikani ja klikkailuni? Hauskuuteen, ajan tappamiseen, turhuuteen, hyötyyn vai mihin? Ja kun tuon on itselleen selvittänyt, voi jatkokysymyksenä kysyä mitkä ovat ne ominaisuudet joita arvostaa tuon tarkoituksensa pohjalta.

Marisijat mm. usein kokevat tulleensa petetyksi tai heidän oikeuksiaan rikotuiksi. En kuitenkaan ymmärrä, kuinka se olisi mahdollista.
Facebookin kasvavaan yhteisöön kirjautuessaan jokainen liittyy omasta tahdostaan. Liittyessään Facebookin jäseneksi täytyy lukea ja hyväksyä sivuston ehdot. Kenen on syy, että juuri kukaan ei niitä ehtoja edes vilkaise? Onko syy Facebookissa? Onko todella??

Olisiko nyt niin, että suurin osa huutelee oikeuksiensa perään ilman, että on edes tietoinen oikeuksistaan?

Facebook on vain loppujen lopuksi logo, hyvin loppuun kulunut sellainen. Ilman kaikkia uskollisia seuraajiaan se ei olisi muuta kuin hiton mielikuvitukseton ja tarkoitukseton siniselle pohjalle kirjoitettu jono valkoisia kirjaimia.
Syyttäessämme Facebookia nykymaailman ja ihmismielen köyhyydestä, pitäisi kai meidän vastuumme kantavien ihmisten miettiä muuta kohdetta syytöksillemme?

Mitä Facebook lupaa vastineeksi jäseneksi liittymisestä?
Ei yhtään mitään.

Ei missään ainakaan minun silmiini ole osunut mitään lupauksen tapaistakaan, jonka naamis nyt voisi rikkoa vaikkapa ollessaan hitaampi kuin tavallisesti. Mistä meillä on oikeus sättiä tai syyttää, jos ei ole mitään edes luvattu?
Sosiaalinen verkosto, helppo ja vaivaton työkalu yhtyden pitämiseksi ihmisiin elämässämme. Sitä on Facebook. Eikä tuossa kuvauksessa luvata yhtään mitään, mitä FB ei toteuttaisi.

Kaikki kokemukset ihmisineen on nykyään jaettavissa realityn ja verkostoitumisen maailmassa,  jossa ei juuri mikään ole pyhää. Siksikin kaikki Facebookin aiheuttama riehuminen kummastuttaa minua kovasti.

Olettaako sitä paitsi joku naiivi sielu, että meillä olisi täällä maailmassa yksityisyys tallessa ilman Fcebookia? Eihän täällä ole missään ainuttakaan jonka olemassaolon aikana ei mitään tietoa olisi jonnekin kertynyt. Se on fakta. Joten ole hyvä, ihmeessä mene ja yritä elää jättämättä jälkiä itsestäsi.
Annanpa vinkin. Jos et halua yksityisyytesi vaarantuvan, älä liity Facebookiin. Kyllä sen jo järkikin kai sanoo.

Ja lopuksi suosittelen, että jokainen pitäisi ystävälistallaan ainoastaan tuttuja nimiä. Siis, jos se yksityisyys huolettaa. Miksi jaat elämäsi kaikkien tuntemattomienkin kanssa, jos haluat samalla pitää sen itselläsi?

Vastaa