«

»

Lok 30 2010

Vangit ovat ihmisiä, entäs me muut?

Kaikilla on oikeus mielipiteeseensä, enkä mielelläni lähde sanomaan muiden muodostamia tyhmiksi. Mutta tyhmäähän se on, kun ihmiset vaahtoavat jostakin josta he eivät yksinkertaisesti tiedä yhtään mitään. Mielipide on oikeastaan mielipide vasta kun sille on jokin pohja jolle sen voi perustaa. Mielipiteeseen pätee sama kuin kysymyksiinkin.Tyhmiä mielipiteitä ei ehkä ole, mutta on olemassa tyhmiä ihmisiä niiden takana.

Eräs keskustelu netissä osui tänään silmiini. Se alkoi opiskelijan marinalla siitä, kuinka kaikki Suomessa on niin kallista. Samaa olemme kaikki kuullet ja valitelleet aina. Ei kai koskaan tule olemaan sellaista aikaa tässä maailmassa, jolloin ihminen ei valittaisi jonkin asian kalleudesta. Kirjoituksen syy marinalle oli uskomattoman tyhmä, siksi kirjoituksen juuri huomasinkin. Kirjoittajaa sapetti rahamäärä joka kuluu vankien ylläpitoon.

Lähipiirissäni on aina ollut vankilaelämään tutustuneita ihmisiä, mutta tämä aihe on erityisesti juuri tällä hetkellä omaa elämääni koskettava. Vankila ja vangin jokapäiväiset asiat kuuluvat omaan arkeeni, vaikkakin muurin ulkopuolelta käsin. En voi päästä enempää vangin elämää lähemmäksi ellen mene itse vankilaan asukiksi. Olen pelkästään vangin vaimona nähnyt jo niin paljon sellaista joka menee yli käsityskyvyn, että en halua tämän lähemmäksi oikeuslaitosta joutua. Syytetyn osa ei ole helppo maassa jossa tuomioita jaetaan fiilispohjalta.

Olen  lopullisen kyllästynyt ihmisiin jotka elävät sitä kovasti mainostettua normaalia elämäänsä niin hartaasti, että sulkevat silmänsä kaikelta joka saattaisi jotakin heidän maailmassaan romuttaa. He eivät lisäksi aina muista pysyä siinä elämässään vaan alkavat kertoa faktoja asiasta jonka sulkevat muulloin pois.

Tämä opiskelija oli siis ihmeissään siitä, miten on mahdollista vangin tulevan niin kalliiksi valtiolle. Yleensä ihmiset älähtävät kun on verorahoista kyse. Ymmärrettävää. Mutta tämä opiskelijapa ei maininnut verorahoja tai muutakaan järkevää syytä ihmettelylleen. Hän nyt vain halusi ilmoittaa että itse tullessaan toimeen paljon vähemmällä rahamäärällä, vangin kuluttama summa on aivan liian suuri vangin tarpeisiin nähden. Tai siihen nähden, mitä vanki ansaitsee. Juuri kaltaisensa kokemattoman sielun tavoin hän muistutti, että vangit eivät ansaitse muuta kuin pienen kopin ja pytyn.

Miehenikin on näiden kaikkien kummallisten ajatusmallien kohteena muiden vankien lailla. Minun mieheni pitäisi tyytyä koppiin jossa mahtuu vain siinä pytyllä istumaan, vaikka hän on vankilassa puolustettuaan itseään. Oli syy mikä hyvänsä, en ajattele kenenkään ansaitsevan kurjuuden maksimointia.
Mieheni aiemman vankilataustan vuoksi hän sai kauppareissulla usean vuoden tuomion lyötyään kahta miestä jotka olivat uhka hänelle. Mutta hän on rikoksen uusija systeemin silmissä ja erittäin vaarallinen yksilö. Ei siis riitä, että häneltä vietiin vapaus kahden jurrisen ihmisen takia, jotka pakottivat hänet nostamaan nyrkkinsä. Hänen pitäisi kantaa seuraukset toisten typeryydestä vieläpä mahdollisimman kurjissa oloissa tämän opiskelijan mielestä, joka ei tiedä faktan faktaa oikeuslaitoksen saati mieheni touhuista. Tai kenenkään muunkaan vangin. Opiskelija on juuri niitä tapauksia, jotka unohtavat yksilöiden olemassaolon.

Mieheni kuuluisi mennä makaamaan maahan oikeuslaitoksen mielestä, kun häntä uhataan. Ja niin myös muiden ihmisten mielestä. Hän on nyt kelvoton rikollinen, itseään kun meni puolustamaan. Luultavasti juuri tällaiset paremmat ihmiset, ne kaikkea aliarvioivat ja ylimieliset opiskelijapojat kännissä mieheni haluavat haastaa ja vieläpä kokevat tosissaan olevansa viattomia uhreja nenilleen saadessaan. Ongelman aloittajasta uhriksi hyppäämisen mahdollistaa tämä kovin upea oikeuslaitoksemme. Näin paljon mieheni elämällä on arvoa jäljellä. Kauppaan hän ei voi edes lähteä itse pelkäämättä, sillä vaihtoehdot ovat lähiostarin hullujen keskellä joko nostaa kädet pystyyn ja joutua teholle, tai välttää vammat ja joutua vankilaan lyönnistään. Mieheni on kaikin tavoin esimerkki vitsistä nimeltä oikeuslaitos ja siihen uskovien ihmisten kieroutuneesta oikeustajusta.

Se mitä tapahtuu oikeussaleissa, on syystä nimetty teatteriksi. Nyt kahdesti mieheni on ollut syytetyn penkillä jouduttuaan puolustautumaan kännisten idioottien isottelun tarpeen vuoksi. Mieheni aiemmat erehdykset veivät häneltä kaikki oikeudet loppuelämäksi. Näin minä sen näen, jos häntä uhanneet ihmiset vaativat häneltä korvauksia omasta mokastaan ja valtio lisäksi lukitsee mieheni pariksi vuodeksi vankilaan. Ne jurriset idiootit pilaavat seuraavana viikonloppuna jonkun muun päivän tai elämän, mutta se on kaikille ihan ok.

Jokainen vanki on jonkun lapsi, eli jossakin on äiti ilman lastaan. Moni vangeista on isä tai äiti, eli jossakin on lapset erossa vanhemmastaan. Monella on vaimo ilman miestään arkea pyörittämässä. Elämä on täynnä valintoja, myös lakia rikkovia ja heidän omaisiaan tuo koskee. En yritä saada ketään säälimään vankeja, vaan joskus edes vähän muistuttamaan ihmistä.
Ihmiset jotka eivät tiedä mitään vangin tai perheen todellisesta elämästä, pitäköön omana tietonaan ala-arvoiset näkemyksensä. On turhaa puhua ihmisistä joiden kohtalot tai elämät eivät ihan oikeasti kiinnosta helvetin vertaa, muuta kuin silloin jos pitää etsiä kasvot epäonnistumiselle. Tuossa kaikessa höykytyksessä on mukana ihmisiä jotka ovat jonkun rakkaita. Sitä ei kukaan tunnu ajattelevan lainkaan. Minullekin jotkut kokevat olevansa oikeita ihmisiä kertomaan miehestäni ja hänen elämästään faktoja. Muiden miesten vaimoille he tuskin puhuvat niin törkeällä tavalla. Ihminen on se, jonka kanssa menin naimisiin. Ja minä en sietäisi hänen kohteluaan näin tyynesti, jos hän istuisi kämäisessä kopissa jatkuvassa synkkyydessä. Olisi jo kaiken huippu, jos ensin hänet vangittuaan samainen valtio päättäisikin hänen olevan liian kallis vangittuna. Joka jakelee tuomioita, myös pitää huolta  tuomituista. Tai jättää tuomiot antamatta.

Itsekään en ole aivan varma mistä kaikesta muodostuu se summa, jonka vanki vuodessa kuluttaa. Tieto on toisaalta aivan samantekevä, sillä eipä se vankila-aika perheen tuloja nosta. Ei se mitään juhlaa ja helppoa rahaa tuo, vaikka virallisissa papereissa vangin hinta on montakymmentä tuhatta euroa vuodessa. Voi, kunpa vangit saisivatkin tuon summan itselleen puhtaana käteen. Silloin ymmärtäisin opiskelijan näkevän vääryyttä ja tarvetta tulojen vertailuun. Mutta tuo rahasumma ei kulje vangin käsien kautta.

Summa on suuri, sitä en kiellä. Mutta vankien halveksimista se ei oikeuta, vaan on yksi syy lisää hillitä ihmisten heittämistä vankilaan liian herkästi. Vankiloiden täyteen tunkeminen ei ole ainoastaan ihmisiä tuhoavaa touhua, vaan todella niiden verorahojenkin vuoksi typerää. Jostakin syystä harvemmin kysytään sitä todellista syytä sille, miksi näin pienellä valtiolla on niin paljon kuluja vangeista. Onko vankeja suhteettoman paljon, joka kertoo rikosten huimasta määrästä? Ei, vankeja on suhteettoman paljon ilman, että se kertoisi mitään rikollisuuden tilasta.
Ei ole kyse ihmisten virheistä vaan oikeuslaitoksesta joka toimii vain virheiden löytämisen innoittamana. Syyttäjän kuuluisi olla puolueeton ja kaivaa esiin totuudenmukainen kuva asioiden kulusta. Mutta syyttäjä vain syyttää ja hakee tuomiota välittämättä syytetyn elämästä lainkaan. Eipä juuri kukaan tule ääneen sanoneeksi että ehkäpä vangit eivät ole se oikea kohde jos verorahojen perään huudetaan. Ei se heidän syynsä ole, että he tulevat kalliiksi.

Tämä opiskelija on oiva esimerkki siitä kuinka toimii kapea-alainen mieli.

Se raha jonka tämä opiskelija saa käteensä, eli siis summa joka jää pienemmäksi kuin vangin kulut, ei ole ainoa raha joka menee tämän opiskelijan elämään. Koulutus maksaa valtiolle huimia summia, sillä koululaitoksen pyörittäminen ei ole ilmaista. Kaikki samat kulut on koulurakennuksessa kuin vankilassakin. Sähkö, vesi, henkilökunta, korjauskulut, jätehuolto… Yhtä lailla tämä opiskelija kuluttaa valtion varoja, mutta ei vain tule asiaa ajatelleeksi, sillä on mielestään hyödyllinen ihminen ja oikeutettu kaikkeen saamaansa. Opiskelu on asia jota kannatan kovasti, ja opiskelijat saavat varmasti liian huonoa tukea opiskelulleen. Mutta jos puhutaan hyödystä ja oikeuksista, niin opiskelija ei ole yhtään vankia etuoikeutetumpi vaatimuksia esittäessään. Vangit nimittäin opiskelevat usein itsekin, joten he kykenevät samaan kuin ihmiset ulkopuolellakin. Lisäksi mietin, että onkohan vangeilta kysytty haluavatko he niin paljon verorahojaan menevän opiskelulle, kun harva opiskelijoista saa edes oman alansa töitä? Vangitkin ovat maksaneet veroja valtiolle, ainakin jossain määrin aivan varmasti. Jos he eivät itse maksaisikaan, heidän omaisensa maksavat joka tapauksessa. Vanki on ansainnut osuutensa valtion menoista siinä missä kuka tahansa muukin. Ei sen vuoksi, että hän tai hänen perheensä tilittää veroja valtiolle, vaan koska on ihminen kuten muutkin tässä valtiossa. Opiskelija, lääkärissä poikkeava, sossun luukulla käyvä, narkomaani, työtön tai vaikka miljonääri. Kaikki kuluttavat ainakin tietä jolla kävelevät, juurikaan pohtimatta kuka maksaa paikkailun kun tie kuluu puhki.

Verorahoja ei käytetä mielestäni niin kuin kuuluisi. Siihen en ota kantaa tässä. Totta kuitenkin on, että valtion laitokset koulusta vankilaan maksavat jokainen suuria summia. Ne ovat tarpeellisia ja jokainen kansalainen on oikeutettu käyttämään valtion ylläpitämiä palveluita.

Todella oksettavat kommentit kopista ja pytystä riittävänä vangille, kertoo ihmisen ajattelun tasosta. Vankila itsessään rakennuksena ja arkkitehtuurinsa vuoksi ei ole se rangaistus. Juuri tietämätön ihminen ajattelee, että vankilan kuuluu olla kurja, haiseva, ankea ja iloton paikka. Eli vangin kuuluu kärsiä, eikä nauttia hetkestäkään.
Ihan sama onko luksushotellihuoneessa vai kellarissa, rangaistus on silti se vapauden menetys. Ei mahdollisimman kurjat oltavat. Se että oma elämä ei ole omissa käsissä ja vapaus on viety, on aivan riittävä rangaistus. Vangin olojen kurjistaminen ei olisi kenellekään hyödyksi.
Vangit elävät omaa arkeaan siinä missä me muutkin. Käyvät töissä, opiskelevat, hoitavat parisuhteita ja poikkeavat naapurin yksiöön kahville. Kenenkään ei kuulu elää elämäänsä rotan kanssa lattian alla hengaillen, koska on taakka jonkun silmissä. Ei sairaitakaan heitetä kaatopaikalle.
Hyödyn vuoksi itse en ainakaan ihmisiä jonoon aseta paremmuusjärjestykseen. Kaikki me olemme taakkoja valtiolle, pelkkiä rahareikiä joiden kuluja kaikin keinoin pyritään karsimaan. Ei se yksi opiskelija ole koko systeemin kannalta juuri minkään arvoinen, vaikka saa kosketella rahaa ja aikoo olla joskus koulutettu sekä työllistetty kunnon kansalainen. Vielä joskus tulee päivä jolloin tämäkin opiskelija huomaa miten vähän tiesikään, ja kuinka vähän valtio loppujen lopuksi antaakaan arvoa hänenkään pyrkimyksilleen.

Joka astuu rikolliselle polulle, saattaa joutua vankilaan. Totta siis sekin, että vangit ovat itse rikoksensa tehneet usein tietoisina riskistä. Jotkut näkevät asian siten, että heidän kulujaan täytyisi karsia koska he itse ovat valintansa tehneet. Niin ovat opiskelijatkin, jotka vaativat jatkuvasti lisää tukea itselleen. Pitäisikö heillekin sanoa, että oma valinta täytyy itse kestää?

Itse olisin mielummin vankilassa ja tietoinen todellisuudesta kuin vasta se naiivi muka onnellisessa asemassa oleva opiskelija joka kirjoitti alun keskusteluun vankien kuluista. Ihan vain oman arvomaailmani perusteella olisin vankina onnellisempi, enkä läheskään niin rajoittunut kuin tuo opiskelija on. Vankeutta on monenlaista.
Oikeuslaitos, lain tulkinta, vankien kohtelu… Esimerkiksi nuo ovat aiheita joista puhuessaan ihmiset menevät todella pahasti harhaan, oikopoluille, kulkevat silmät kiinni ja törmäävät lopulta siihen että se ei vienyt heitä minnekään. Lopputulos on kaikilla sama, valtion omistaman mullan alle meidät kaikki haudataan.

6 comments

Hyppää kommentti lomakkeelle

  1. Puupää

    Olipas mielenkiintoinen ja herättävä kirjoitus, kiitoksia kun kirjoitit!

    1. Lotta

      Kiitos palautteesta! Kiva että teksti sai aikaan juuri sitä mitä kirjoituksillani haen, eli koit sen olevan herättävä. :)

  2. Elämän Siipirikot ry / -Kirsi-

    Olipas hyvä kirjoitus.Itse varmaan olisin samanlailla purkanut tuntoja jos olisin huomannut opiskelijan tekstin.
    Itsellänikin kihlattuni istuu tuomioo.Puolusti itseään.Olin paikalla ja tiedän.Oikeuskin katsoi vasta puolen aktiivisemmaksi osapuoleksi,siitä huolimatta vastapuoli sai pienemmän tuomion.
    Enpä ole huomannut ainakaan vankien rikastuvan.
    Samanlailla me lähiomaiset lusimme,vaikkakin vapaudessa ilman kaltereita.
    On toki tapaamiset ja nekin hyvin tarkkaan rajattuja.
    Ei pitäisi koskaan ketään leimata ja arvioida,kun emme huomista tiedä.Saattaapa käydä viellä niin että opiskelija paran tielle kävelee ”este” ja hän onkin se joka puolustaa itseään tai läheistään ja sitten jo ollaankin oikeusistuimessa katsomassa kuka teki ja mitä teki.
    Kaikkea hyvää sinulle Lotta.Oli loistava kirjoitus,yhdyn täysin.
    -Kirsi-

    1. Lotta

      Onpas kiva, kun samassa tilanteessa oleva eksyi lukemaan juttujani. =) Kohtalotoverilta saamani palaute, vieläpä positiivinen, on todella arvokasta. =)
      Kuten käy ilmi kommentistasi, paljon on kohtuuttomia tuomioita. Suurin osa ei niihin usko eikä varsinkaan usko oikeuslaitoksen olevan väärin tai kohtuuttomasti koskaan toimineen. Siksi pidän oikeudenmukaisuudesta meteliä ja mielipiteestäni asian suhteen kiinni kovasti. Kun varmasti tiedän mistä puhun, yleensä ihmiset arvostelevat ilman kokemusta. Onneksi on aina olemassa ihmisiä jotka ymmärtävät, eli samassa tilanteessa olevia. =)
      Voimia ja kaikkea hyvää teillekin sinne päin, kaikille osapuolille. =) Ja jatkahan sinäkin sitä hyvää minkä teet vankien äänen kuulumiselle olemalla avoin ja tuomalla asioita esiin.
      -Lotta-

  3. säätäjä sähläri

    Oikeus kuten mielipiteet ovat subjektiivisia vaikka laki ei sitä ole.Laki on paljolti turhaa paperia mutta myös kirjoittajiensa mielipiteiden julkaisua.
    Opiskelija takakonttiin ilman pyttyä ja toimivaa polvea
    tuomiosta saa valittaa ja siitä varmasti ”hän” jopa itkeekin,mikä myös on mahdollista Lex Lakanen pyk.1ö2öötota.

    1. Lotta

      Kiitoksia kommentista, sun viisauteen voi aina luottaa kuin junan vessaan. =)

Vastaa